Käsinestandardit
Suojakäsineet jaetaan kolmeen luokkaan sen mukaan, minkä tyyppistä riskiä tai vaaraa vastaan ne on tarkoitettu suojaamaan:
Kategoria 1 – Käsineet matalariskisiin tilanteisiin
Tähän kategoriaan kuuluvat käsineet, joita käytetään tilanteissa, joissa riski on vähäinen. Esimerkkejä ovat kotitalouskäsineet, jotka suojaavat pesu-, tiskaus- ja puhdistusaineilta, sekä käsineet, jotka suojaavat lämpimiltä esineiltä tai lämpötiloilta, jotka eivät ylitä +50 °C. Muita tämän kategorian käsineitä ovat esimerkiksi kevyisiin töihin, kuten puutarhanhoitoon tai tehtäviin, joissa vakavan vamman riski on pieni, tarkoitetut käsineet.
Kategoria 2 – Käsineet, jotka suojaavat keskisuurilta riskeiltä
Tähän kategoriaan kuuluvat käsineet, joita käytetään, kun riski ei ole matala eikä erityisen korkea. Näiden käsineiden on oltava testattuja akkreditoidussa testauslaitoksessa ja tyyppihyväksyttyjä ilmoitetun laitoksen toimesta. Käsineissä tulee olla piktogrammi, joka osoittaa niiden suojaustarkoituksen. Tähän kategoriaan kuuluvat usein käsineet, jotka suojaavat mekaanisilta riskeiltä standardin EN 388 mukaisesti.
Kategoria 3 – Käsineet korkeariskisiin tilanteisiin
Tämän kategorian käsineitä käytetään tilanteissa, joissa on riski vakavasta tai pysyvästä vammasta, esimerkiksi työskenneltäessä aggressiivisten kemikaalien kanssa. CE-merkintää varten näiden käsineiden on oltava testattuja akkreditoidussa testauslaitoksessa, tyyppihyväksyttyjä ilmoitetun laitoksen toimesta sekä tuotteen tai tuotannon laadunvalvonnan alaisia.
Standardit (EN-standardit) kuvaavat erityisiä vaatimuksia ja testausmenetelmiä eri suojaustyypeille, kuten viiltosuojalle, kemikaalisuojalle tai lämpösuojalle. Käsine testataan tietyn standardin mukaisesti, jotta voidaan osoittaa, että se täyttää kyseisen suojaluokan tekniset suorituskykyvaatimukset.
EN 420 / EN ISO 21420:2020 Yleiset vaatimukset kaikille suojakäsineille
Tässä standardissa määritellään yleiset vaatimukset, jotka koskevat kaikkia suojakäsineitä. Itse käsineiden ei tule aiheuttaa käyttäjälle vaaraa tai vahinkoa. Käsinemateriaalin pH-arvon on oltava 3,5 ja 9,5 välillä. Nahkakäsineiden suurin sallittu kromipitoisuus (kuusiarvoinen kromi) on 3 mg/kg. Valmistajan on ilmoitettava, jos käsine sisältää aineita, joiden tiedetään aiheuttavan allergioita. Käsineiden koot on standardoitu vähimmäispituuden osalta.
EN 388:2016 Suojakäsineet mekaanisia riskejä vastaan
Tämän standardin mukaan testataan ominaisuuksia, kuten kulutuskestävyys, viillonkestävyys, repäisylujuus, puhkaisulujuus ja iskunsuoja. Piktogrammin yhteydessä on esitettävä neljä numeroa ja yksi tai kaksi kirjainta. Nämä merkit osoittavat käsineen suorituskykytason. Ensimmäinen numero ilmaisee kulutuskestävyyden. Toinen ilmaisee viillonkestävyyden coup-testin mukaan. Kolmas ilmaisee repäisylujuuden. Neljäs ilmaisee puhkaisulujuuden. Kirjaimet A–F ilmaisevat viillonkestävyyden TDM-testin (ISO 13997) mukaisesti. Kirjain P osoittaa, onko käsineessä iskunsuoja. Mitä kukin numero ja kirjain tarkoittaa, voidaan lukea suorituskykytasotaulukostamme.
1. Kulutuskestävyys
Materiaalille tehdään hiontatesti hiekkapaperilla vakiopaineen alla. Suojaustaso ilmoitetaan asteikolla yhdestä neljään sen mukaan, kuinka monta kierrosta tarvitaan ennen kuin materiaaliin tulee reikä. Mitä suurempi numero, sitä parempi kulutuskestävyys.
2. Viillonkestävyys, coup-testi
Tässä testissä mitataan käsineen viiltosuoja. Terä vedetään käsinemateriaalin yli, kunnes se leikkaa sen läpi. Suojaustaso ilmoitetaan numerolla 1–5. Jos materiaali tylsyttää terän testin aikana, koe suoritetaan sen sijaan ISO 13997 -standardin mukaisesti (ks. kohta 5).
3. Repäisylujuus
Tässä mitataan voimaa, joka tarvitaan käsinemateriaalin repäisemiseen. Suojaustaso ilmoitetaan numerolla 1–4, ja 4 tarkoittaa vahvinta materiaalia.
4. Puhkaisulujuus
Tässä mitataan voimaa, joka tarvitaan materiaalin puhkaisemiseksi terävällä kärjellä. Suojaustaso ilmoitetaan numerolla 1–4, ja 4 tarkoittaa vahvinta materiaalia.
5. Viillonkestävyys, TDM-testi ISO 13997
Tässä testissä mitataan käsineen viiltosuoja, jos materiaali tylsyttää terän coup-testissä. Tulokset esitetään kirjaimilla A–F, joista F osoittaa korkeimman suojatason. Kun jokin näistä kirjaimista ilmoitetaan, se määrittää käsineen suojatason numeron sijasta.
6. Iskunsuoja
Jos käsineessä on iskunsuoja, se ilmoitetaan kirjaimella P kuudentena ja viimeisenä merkintänä.
EN 388:2003 Suojakäsineet mekaanisia riskejä vastaan
Tämän standardin mukaan testataan neljä eri ominaisuutta: kulutuskestävyys, viillonkestävyys, repäisylujuus ja puhkaisulujuus. Piktogrammin yhteydessä esitetään neljä numeroa (tai vaihtoehtoisesti kuusi merkkiä), jotka ilmaisevat käsineen suorituskykytason. Ensimmäinen numero osoittaa kulutuskestävyyden. Toinen osoittaa viillonkestävyyden. Kolmas osoittaa repäisylujuuden. Neljäs osoittaa puhkaisulujuuden. Mitä kukin numero tarkoittaa, voidaan lukea suorituskykytasotaulukostamme.
1. Kulutuskestävyys
Materiaali altistetaan hionnalle tai hiomapaperin aiheuttamalle kulutukselle vakiopaineen alla. Suojaustaso ilmoitetaan asteikolla 1–4 sen mukaan, kuinka monta kierrosta tarvitaan, ennen kuin materiaaliin syntyy reikä. Mitä suurempi numero, sitä parempi kulutuskestävyys.
2. Viillonkestävyys
Tässä lasketaan, kuinka monta kertaa terä vedetään materiaalin yli vakiopaineella, kunnes se leikkaa sen läpi. Tulokset ilmoitetaan asteikolla 1–5, jossa 5 on korkein suojaustaso.
3. Repäisylujuus
Tässä mitataan voimaa, joka tarvitaan käsinemateriaalin repäisemiseen. Suojaustaso ilmoitetaan asteikolla 1–4, jossa 4 tarkoittaa vahvinta materiaalia.
4. Puhkaisulujuus
Tässä mitataan voimaa, joka tarvitaan materiaalin puhkaisemiseksi terävällä kärjellä. Suojaustaso ilmoitetaan asteikolla 1–4, jossa 4 tarkoittaa vahvinta materiaalia.
EN 13997 Määritys materiaalin viillonkestävyydestä terävillä esineillä
Vaihtoehtoinen viiltosuojatesti, jota suositellaan korkean suorituskyvyn viiltosuojamateriaaleille. Terä vedetään materiaalin läpi vakionopeudella ja kasvavalla voimalla. Suojaustaso ilmoitetaan newtoneina sen voiman perusteella, joka vaaditaan 20 mm:n materiaalin läpäisemiseen.
EN 374 Suojakäsineet kemikaaleja ja mikro-organismeja vastaan
Tämä standardi määrittelee vaatimukset käsineille, jotka suojaavat käyttäjää kemikaaleilta ja/tai mikro-organismeilta. Nestetiiviin käsineen lyhin sallittu pituus on oltava EN 420 -standardin mukainen. Käsine testataan vuotojen varalta ilmalla ja/tai vedellä, ja se arvioidaan hyväksytyn laatutason, niin sanotun AQL-tason (1, 2 tai 3), mukaan läpäisytestissä. Tämä testi suoritetaan kaikille kemikaalisuojakäsineille suojaustasosta riippumatta.
Symbolia käytetään suojakäsineissä, jotka ovat läpäisseet mikro-organismeja koskevan testin.
Symbolia käytetään suojakäsineissä, jotka eivät ole täyttäneet kemikaalinkestävyyden vaatimuksia.
Käsineet, joissa on tämä logo, eivät saavuttaneet yli 30 minuutin läpäisyaikaa enempää kuin kolmea EN-standardin määrittelemää kemikaalia vastaan.
Jotta käsine voidaan luokitella täysimittaiseksi kemikaalisuojakäsineeksi, sen on kestettävä läpäisyaika (katso taulukko alla) vähintään 30 minuuttia (luokka 2) vähintään kolmelle kahdestatoista määritetystä kemikaalista (katso taulukko alla).
Suoja kemikaaleilta ja eri käsinemateriaalit
Alla olevassa taulukossa esitetään yleiskatsaus eri käsinemateriaaleista, jotka tarjoavat sopivaa suojaa erilaisia kemikaalityyppejä vastaan.
Jotta käsine voidaan luokitella täysimittaiseksi kemikaalisuojakäsineeksi, sen on kestettävä läpäisyaika vähintään 30 minuuttia (luokka 2) vähintään kolmelle kahdestatoista määritetystä kemikaalista.
Jos kemikaalisuojan vähimmäisvaatimukset eivät täyty, käsine luokitellaan sen sijaan ”matalan kemikaalisuojan” käsineeksi. Tällöin se täyttää tason 2 vaatimukset läpäisytestissä eli AQL-tason.
Mikro-organismisuoja täyttyy, jos käsine saavuttaa vähintään suorituskykytason 2 läpäisytestissä (AQL).
Huomaa, että kemikaalisuojatestit suoritetaan laboratoriossa, eivätkä ne aina vastaa todellista käyttöaikaa työpaikalla. On siksi tärkeää selvittää, mikä käsine soveltuu käytettäväksi kuhunkin työtilanteeseen ja kuinka kauan se tarjoaa riittävän suojan.
EN 511:2006 Suojakäsineet kylmää vastaan
Tässä standardissa mitataan, kuinka hyvin käsine kestää sekä ympäristön kylmää että kosketuskylmää. Lisäksi testataan vedenläpäisy 30 minuutin jälkeen. Ensimmäinen numero osoittaa, kuinka hyvin käsine kestää ympäristön kylmää (suorituskykytaso 0–4). Toinen numero osoittaa, kuinka hyvin käsine kestää kosketuskylmää (suorituskykytaso 0–4). Kolmas numero osoittaa käsineen suojan vedenläpäisyä vastaan (suorituskykytaso 0 tai 1, jossa 0 tarkoittaa ”vedenläpäisy 30 minuutin jälkeen” ja 1 tarkoittaa ”ei vedenläpäisyä 30 minuutin jälkeen”).
EN 407:2020 Suojakäsineet kuumuutta vastaan
Tämä standardi määrittelee vaatimukset ja testausmenetelmät suojakäsineille, jotka on tarkoitettu suojaamaan lämpöriskeiltä, kuten kuumuudelta ja/tai tulelta. Standardissa on kaksi piktogrammia, jotka erottavat selvästi, suojaako käsine liekiltä vai ei. Numerot, jotka on merkitty piktogrammin viereen tai alle, osoittavat käsineen suorituskyvyn kussakin standardin testissä. Mitä suurempi numero, sitä parempi suorituskykytaso. X tarkoittaa, että kyseistä suojaustasoa ei ole testattu.
1. Materiaalin palamisominaisuudet
Mitataan, kuinka kauan materiaali hehkuu tai palaa sen jälkeen, kun se on sytytetty kaasuliekillä.
Jos materiaalin palamisominaisuudet on testattu, käytetään tätä piktogrammia.
Jos materiaalin palamisominaisuuksia ei ole testattu, käytetään tätä piktogrammia.
2. Suoja kosketuslämpöä vastaan
Käsine altistetaan lämpötiloille välillä +100 °C – +500 °C. Sen jälkeen mitataan, kuinka kauan kestää, että käsineen sisäpinnan lämpötila nousee 10 °C alkuperäisestä (alkulämpötila noin 25 °C). Hyväksynnän saamiseksi ajan on oltava vähintään 15 sekuntia.
3. Suoja avoliekkiä vastaan
Tässä mitataan, kuinka kauan kestää, että kaasuliekillä (80 kW/m²) lämpötila käsineen sisäpuolella nousee 24 °C asteella.
4. Suoja säteilylämpöä vastaan
Tässä mitataan keskimääräinen aika, joka kuluu, ennen kuin lämpö tunkeutuu materiaalin läpi 2,5 kW/m² lämpövirralla.
5. Suoja sulan metallin roiskeilta
Testi perustuu sulan metallin pisaroiden määrään, joka aiheuttaa 40 °C:n lämpötilan nousun materiaalin ja ihon välissä.
6. Suoja sulalta metallilta
PVC-kalvo kiinnitetään testattavan materiaalin taakse, minkä jälkeen käsineen päälle kaadetaan sulaa rautaa. Mittauksessa määritetään, kuinka monta grammaa sulaa rautaa tarvitaan PVC-kalvon vahingoittamiseen.
)
EN 12477 Suojakäsineet hitsaajille
Tässä standardissa kuvataan, miten käsineiden tulee olla suunniteltuja, jotta ne suojaavat kättä ja rannetta hitsauksessa ja vastaavissa töissä.
Hitsaajan käsineiden tulee muun muassa suojata sulan metallin roiskeilta, lyhytaikaiselta altistukselta avoliekille, säteilylämmöltä, kosketuslämmöltä sekä tarjota mekaanista suojaa. Käsineitä arvioidaan myös niiden rakenteen ja käyttötarkoituksen mukaan: Tyyppi A viittaa käsineisiin, jotka tarjoavat paremman lämmönsuojan mutta ovat vähemmän joustavia ja vähemmän notkeita. Tyyppi B puolestaan tarkoittaa käsineitä, joilla on hieman heikompi lämmönsuoja, mutta jotka tarjoavat paremman joustavuuden ja sormituntuman.
ASTM F2878-10 Kestävyyden mittaus hypodermisen neulan/kanyylin lävistystä vastaan
Tätä menetelmää käytetään määrittämään, kuinka suuri voima vaaditaan, jotta hypoderminen neula tai kanyyli läpäisee suojamateriaalin. Neulojen paksuus voi olla 21, 25 tai 28 gauge. Suojaustaso ilmoitetaan newtoneina (N), eli voiman yksikkönä.
ESD Sähköstaattiset purkaukset – elektroniikan suojaus
Materiaalin pystysuora resistanssi mitataan käden ja elektrodin välillä. Mitattavana on materiaalin sähköinen vastus, jonka tulisi olla mahdollisimman alhainen, jotta sähkövaraukset kulkisivat materiaalin läpi sen sijaan, että ne kerääntyisivät ja aiheuttaisivat sähköstaattisen purkauksen, joka voi vahingoittaa lähellä olevaa elektroniikkaa. Materiaalin vastuksen tulee olla alle 10⁹ Ω, jotta se hyväksytään. Täydellisen suojan varmistamiseksi sähköisiä tuotteita varten ESD-merkittyjä käsineitä on käytettävä yhdessä muun ESD-suojavarustuksen, kuten vaatteiden, kenkien ja rannekkeiden kanssa.
EN 16350 Suojakäsineet, joilla on sähköstaattisia ominaisuuksia
Tämä standardi määrittelee vaatimukset ja testausmenetelmät käsineiden sähköstaattisille ominaisuuksille. Standardin täyttävien käsineiden on kyettävä johtamaan staattinen sähkö hallitusti pois. Sähköisen vastuksen (pintaresistanssin ja/tai kosketusresistanssin) raja-arvot on määritelty, ja käsineiden on täytettävä nämä vaatimukset. Näitä käsineitä käytetään usein petrokemianteollisuudessa, kaivostoiminnassa, syttyvien aineiden logistiikassa sekä elektroniikan tuotannossa.
Elintarvikkeet – Materiaalit, jotka joutuvat kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa
Materiaalit, jotka joutuvat kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa, eivät saa saastuttaa elintarvikkeita terveydelle vaarallisilla aineilla. Tätä säädellään asetuksella (EY) N:o 1935/2004, joka määrittelee vaatimukset jäljitettävyydelle ja tunnistettavuudelle koko tuotantoketjun ajan. Tuotteissa on myös oltava lasi/haarukka-symboli. EU-asetus 2023/2006 asettaa vaatimuksia valmistajan laadunvarmistusjärjestelmälle tuotteissa, jotka voivat joutua kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa. Suojakäsineet, joissa on lasi/haarukka-symboli, täyttävät edellä mainitut vaatimukset ja niitä voidaan käyttää elintarvikekosketuksessa. Minkä tyyppisille elintarvikkeille ne soveltuvat, käy ilmi tuotteen mukana toimitetusta käyttöohjeesta.
EN 455 Vaatimukset lääkinnällisille kertakäyttökäsineille
Standardi, joka määrittelee vaatimukset ja testausmenetelmät lääkinnälliseen käyttöön tarkoitetuille kertakäyttökäsineille. Siinä asetetaan vaatimuksia ja mitataan muun muassa tiiviys, kokomääritys, vetolujuus ja paksuus sekä murtolujuus ennen ja jälkeen nopeutetun vanhennuksen, samoin kuin biologinen turvallisuus.
EN 10819 Suoja käsien ja käsivarsien tärinävammoja vastaan
Standardin tarkoituksena on vaimentaa tärinän siirtymistä kahvasta käsineen kautta kämmenelle. Käsineen on myös täytettävä standardien EN 420 ja EN 388 vaatimukset. Tärinää vaimentavaa materiaalia sisältävät käsineet, jotka täyttävät tämän standardin, voivat vähentää (mutta eivät täysin poistaa) käteen siirtyvää tärinää taajuuksilla, jotka ylittävät 150 Hz. **Vaatimukset, jotta käsinettä voidaan kutsua tärinää vaimentavaksi käsineeksi:** Kämmenen tärinää vaimentavan materiaalin paksuus ei saa ylittää 8 mm. Samaa tärinää vaimentavaa materiaalia on oltava kämmenessä, sormissa ja peukalossa. Sen tulee peittää koko kämmen sekä sormien ja peukalon koko pituus. Sormi- ja peukalomateriaalin paksuuden on oltava yhtä suuri tai enintään 0,55 kertaa kämmenmateriaalin paksuus.
EN 1082 Suojavaatteet käsikäyttöisten veitsien aiheuttamia viiltohaavoja vastaan
Standardi määrittelee vaatimukset ja testausmenetelmät suojavaatteille ja käsineille, jotka on tarkoitettu suojaamaan käsikäyttöisten veitsien aiheuttamilta viiltohaavoilta. Sitä käytetään pääasiassa ammateissa, joissa on suuri viiltovammojen riski, kuten liha- ja elintarviketeollisuudessa, teurastamoissa sekä terävien esineiden käsittelyssä.
)